tiistai 15. huhtikuuta 2008

Nysse alkoi

Tänään oli ensimmäiset kolme luentoa. Oikeasti mulla on luentoja ainoastaan maanantaisin ja tiistaisin, muut päivät ovat vapaana.. ellen pian löydä jotain mielenkiintoista luentoa. Yhteensä siis viidelle kurssille olen ilmoittautunut, näistä kaksi on proseminaareja, mikä tarkoittaa molemmissa 10 sivun kotityön kirjoittamista, ja loput kolme normaaleja luentoja tenttien kanssa.

Huvittavaa viimeisellä tämänpäiväisellä luennolla oli se, että luennoitsija on saksan kielen ja kulttuurin proffana Jyväskylässä, "in dem kleinen Dorf in Mittel-Finnland". Sitten se kysyi, onko ketään Suomesta. Nostin käteni ylös ja sanoin, että joo, sieltä samasta pienestä kylästä :) C. kysyi sitten vielä, opiskelenko germanistiikkaa (joo, perus- ja aineopinnot tehty). Loppuluennon ajan se varmisti multa kaikkia suomen kielen juttuja. Kurssi on DaF-saksaa käsittelevä luento.. Saatan pystyä tenttimään tuon kurssin vasta Jyväskylässä, koska pistemäärät täällä aika olemattomat, niin joutuisin kuitenkin täydentämään jollain kirjatentillä, että saisin sen luettua jonnekin opintoihin hyväksi..

Sitä en ymmärrä, miksi täällä koputetaan luennon päätteeksi pöytään. Onko se sama kuin suomalaiset taputukset hyvän luennon päätteeksi? Whaat?

Aika puhkinainen olo, kun on jokaisella luennolla tehnyt kasoittain muistiinpanoja ja samalla joutuu keskittymään siihen asiasisältöön ihan kympillä. Sinällään kivaa, että pysyn luennoitsijoiden vauhdissa ja ymmärrän, mistä kyse. Huomenna tapaan tutorini ja sitten loppuviikon pyhitän kotimaisille opinnoille ja kirjallisille korvaavuustehtäville. Pitää myös etsiä muutama artikkeli käsiini ja lukaista ne läpi ennen ensi viikon luentoja.. Lauantaina on Mesan järjestämä kierros historiallisessa osassa Müncheniä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jeps jeps...pöytään koputtelua sai kuulla usein rotary-kokouksissa eli kyllä vastaa taputtamista:D

t:kleine Schwester

ps: tänään selvisi, että pystyn tosiaan pitämään kummatkin saksan ja matikan pääaineena ja niin vielä, että voin lukea matikan perusopinnot mun humanistiseen kandintutkintoon:D eli meitsi on hyvällä säkällä vuoden päästä kandi:)

Anonyymi kirjoitti...

joo ja ootapa vaan: Suomeen palatessa tuntuu oudolta, kun kukaan ei koputa pöytään. Tulee jotenkin epäkohtelias olo. ;)

Saija kirjoitti...

Musta tuntuu, ettei se "kiittäminen" istu suomalaiseen kansanluonteeseen. Kyllähän sitä jonkun tanssitunnin päätteeksi taputetaan, kun ollaan saatu hyvää ohjausta fyysiseen suoritukseen, mutta luennolla.. Nee. Joku todella vierailijaluennoitsija ja hyvä aihe voi aiheuttaa spontaaneita taputuksia (tai vastaavasti joku koulutuspäivä), mutta normaalit luennot ei kyllä mitenkään. Siinähän olisi kädet rakoilla nopeasti ;)

Kleine Schwesti, mitä mä sanoin kahden pääaineen onnistumisesta. Kannattaa kuunnella, kun vakuutan sen olevan mahdollista! Chatchat.