Baijerin herttua Heinrich Löwe (Henrik Leijona) rakennutti sillan Isarin yli ja soti saadakseen kauppaoikeudet ja oikeudet verottaa sillan käytöstä. Herttua meni vielä tuhoamaan Freisingin sillan saadakseen kaikki kauppiaat kulkemaan oman siltansa kautta (ja saadakseen veroja enemmän). Tämän tapahtumaketjun seurauksena 850 vuotta sitten on piirretty paperille ensimmäiset harakanvarpaat Villa Munichenista. Samoihin aikoihin keisari Barbarossa on myöntänyt tullioikeudet Münchenille.. Jepjep.
Onneksi on tutor, joka on ottanut asioista selvää! Muuten minulta olisi jäänyt täysin käymättä Bayerischen Staatkanzleissa. Ovella oli turvatarkastukset, sillä talossa oli mm. ministereitä vastailemassa asukkaiden kysymyksiin.
Dr. Günther Beckstein, Bayerischer Ministerpräsident (pääministeri?). Mullapa on Becksteinin nimmari!! Oon melkein julkkis!
Tämä otus taas oli ympäristöministeriön ständin vetonaula. Aika kuvauksellinen yksilö, vai mitä?
Avoimet ovet jatkuivat myös Prinz-Carl-Palaisissa (1800-luvun alun klassismia). Tämä sijaitsee lähellä Staatskanzleita, Palaisissa kuunneltiin hyviä musiikkiesityksiä, svengaavia sellaisia sekä kirjailijaluennon.
Kaupungilla oli karnevaalitunnelma. Ainakin pari karusellia bongattu sekä useampi positiivari. Tämä oli valloittava tapaus.
Kävimme myös katsastamassa kaupungin komeimman kirkon, Asamkirchen. Asamkirchen rakennuttivat Asamin kauppiasveljekset – suhteellisen rikkaat sellaiset – vuosina 1733–1746. Lehtikultaa enemmän kuin laki sallii. Henkeäsalpaava.
Tässä taas on päivän saalis. Staatskanzleissa kannatti käydä, sillä esitteiden lisäksi mukaan tarttui juliste (Baijerin logo yms.), maantieteellinen ja poliittinen kartta, kirjanen Baijerin linnoista, lyijykynä ja kuulakärkikynä, kaksi tyhjää muistiota ja kolme kangaskassia. Tuo sininen sopii niin hyvin mun merenneitopukuun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti