Suomea

Istuin kaikessa rauhassa junassa lukemassa mahdollista tutkimuskohdetta, kun toiselle puolelle käytävää istui pariskunta, joka puhui suomea. Pakkohan se oli sitten kysäistä, olivatko he loma- vai työmatkalla vai mitämitä.

Juteltiin sitten päätepysäkille asti kaikkea taivaan ja maan välistä. Olipas mukava puhua suomea, koska täällä sitä kuulee käsittämättömän harvoin.

Vasta erottuamme - pariskunta lähti taksille, minä kävellen kotiin - tuli mieleen, että olisi tietenkin voinut kysäistä, mistä päin Suomea he ovat.. Se jääköön salaisuudeksi.

Näin myös paloautoja harvinaisen läheltä. Yksi katu oli poikki, sillä palomiehet agilitykoirineen esittäytyivät. Kaikki kalusto oli myös parkkeerattu kadulle, ja jokaisessa autossa oli lapsia kiipeilemässä. Koko perheen tapahtuma. Harmi, ettei sattunut kameraa mukaan, mutta mun piti oikeasti hakea vain se kirja ja viedä postiin kirjekaverille levy. No postihan oli kiinni siihen maailman aikaan, joten eksyin sitten Kaufhausiin ja ostin topin ja t-paidan. Toinen on mangoonin paita, joten halvalla se lähti, kun alennetusta hinnasta (10e) lähti vielä -20%. Toinen on taas perustoppi, mutta niitä ei ole koskaan liikaa – ja mä roudasin vasta suunnilleen kaikki topit Suomeen. Täytyyhän sitä jotain päällepantavaa olla!

Täytyy tästä vielä lähteä metsästämään capreja, ottaa vähän päähän, että omat on Suomessa ja täällä on kunnon helteet. Kesämekoilla mennään, joten ihan hyvä, että niitä tuli silloin alennusmyynneistä ostettua. En vaan ala maksamaan capreista mitään 35e, kun näin jossain 15eurolla lähteviä capreja, jotka olivat ihan kivat päällä. Silloin en vaan niitä ostanut, sääli.

Tulipas hajanaisia mietteitä.